Tuplatempo

Edellisessä postauksessa esitelty tempotykki pääsi irti ensimmäisen kerran tiistaina Heltri Cupin 10km tempoajossa Kuusijärvellä. Alkuverran ajan tutustuin pyörään ja sen vaihteisiin. Verrasimme porukalla kisareitin läpi. Aika mukaivan tasaista, mutta pirullinen vastatuuli takasuoralla. Vähän oli hakemista alkuun pyörän kanssa - tuntui todella haastavalta vaihteita ja polkea samaan aikaan. Tuntui, että hyvä pyöritys keskeyti aina, kun aloin säätämään vaihteiden kanssa. Noh, kaipa noihin vaihteisiin  tottuu, kunhan saa vähän enemmän kilsoja alle. Kummempaa strategiaa ei ajon suhteen ollut. Tarkoitus oli polkea niin paljon kuin kintuista lähtee. Oma lähtövuoro tuli aakkosten mukaan aika loppupäässä, joten kroppa oli ehtinyt jo vähän liikaa jäähtyä. Kylmiltään lähdin rykimään aika asenteella myötätuuleen ja hapot iski päälle kyllä samantien.  Sykemittaria ei ollut, mutta sykkeet hakkasivat varmasti tasaisesti 170-190 välillä. Vastatuuliosuudella sain pidettyä myös vauhtia aika kivasti yllä. Reitin lopussa on yksi mäki ja loppu kivaa tasamaata. Kello pysähtyi aikaan 15.45min!! Olen enemmän kuin tyytyväinen. Tuntui, etten noin hyvin ole saanut kropasta irti pitkään aikaan. Ajalla irtosi osakilpailun voitto ja 7 cup pistettä. :)

Loppuviikkoon mahtui märkkäriuintia ja lisää pyöräilyä. Yritin pitää tehot matalalla, koska tänään oli seuraava tempokoitos - LU Mustion tempo. Matkana 20km ja profiili huomattavasti haastavampi kuin Heltrin reitti. Jälleen kerran tarjolla oli tuulta, kun ensimmäisen 10km sai runtata ihan kunnon puuskaiseen vastatuuleen. Strategiana oli yrittää pitää tehot kurissa alun mäissä ja tykittää loppumatka. Lähdöstä pinkaisin kuitenkin jälleen matkaan kuin villivarsa ja hapot sain jalkoihin heti ekassa mäessä. Tuskainen reitti oli kääntöpaikalle asti, kun osan mäistä joutui vetää putkelta ja vastatuuleen. Kääntöpaikan jälkeen helpotti ja pariin otteseen pääsin hyvään pyöritysrytmiin. Sykkeet tapissa, hapot jaloissa kello pysähtyi aikaan 34min tasan! Ihan niin hyvin en saanut kropasta irti kuin tiistaina, mutta täytyy ollaan tyytyväinen pyörädebyyttiin. Reitti oli itselle todella haastava, koska jouduin niin paljon vekslaamaan vaihteittein kanssa. Välillä tuntu, että jämähdin mäkiin ihan täysin, kun aloin jyrkimmässä kohdassa vaihtamaan vielä pikkulimpulle.

Vaikka 34min oli tuskaa, niin jälkikäteen oli huippufiilis. Paljon jäin voimanjaon sekä profiilin ennakoinnin suhteen opeteltavaa, mutta tästä on hyvä jatkaa. Ja irtosihan tolla ajalla jopa N Elite sarjan 3.sija sekä pokaali. :) Voiton vei triathlonisti/pyöräilijä Terhi Martikainen sekä kakkossijan pyöräsuunnistuksen MM-voittaja. Että ihan kovassa seurassa tuli poljettua. Linkissä tulokset (Mustion tempo tulokset)