Focus Ladyt koolla

Eilinen oli pyöräilyn täytteinen päivä. Päätin ajella työmatkat cyklolla ja vitsit, kun ajon mukavuusaste on noussut uusiin ulottuvuuksiin, kun viime viikonloppuna sain vihdoin aikaiseksi asentaa lokasuojat (tai siis Erkka asensi..;)). Enää ei tarvitse kantaa kiloa hiekkaa ja soraa kotiin jokaisen ajon jälkeen. Oma työmatka on pituudeltaan ja reitiltään optimaalinen. 20 km merenrantaa pitkin ajellen suuntaan ja toiseen piristää konttorirotan mieltä kummasti. Oma ohjelma on tällä hetkellä aika tehopainotteinen, joten työmatka-ajosta saan helposti 3-5h palauttavaa pk:ta viikkoon.

Työmatkapyöräilyssä on kuitenkin miinuspuolensakin. Tämän sai taas eilen kokea, kun kolari jäi senteistä kiinni. Missä vaan liikenteessä voi sattua mitä vaan, mutta oman kokemukseni mukaan työmatkapyörälijänä täytyy olla erityisen varovainen. Kerran olen jo suojatiellä jäänyt auton kolhaisemaksi ja eilen oli todella paha kolari lähellä. Täytyy  myöntää, että pari kyyneltä tirautin, kun vaan raivoamiseltani kerkesin - sen verta pelästyin. Olin tulossa normaalia reittiäni Huopalahdentieltä kohti Ramsayn rantatietä ja pysähdyin Munkkiniemen nelitasoristeykseen odottamaan vihreitä valoja. Risteys on todella vilkas, mutta kaikille liikkujille on liikennevalot. Valot vaihtuvat vihreäksi ja polkaisin matkaan suojatietä pitkin. Suojatie ylittää muistaakseni kuusi kaistaa sekä raitiovaunukiskot. Ensimmäiset kaksi kaistaa ovat oikealle kääntyviä ja kolmas kaista jatkaa suoraan Munkkiniemeen. Olin toisen autokaistan kohdalla, kun kolmannelta,  suoraan jatkavalta kaistalta meinaa valkoinen mersu tulla täysiä päälle. Kummallekkin täysjarrutus päälle ja senteistä jäi homma kiinni. Järkytyksissä peruutin ja auto vaan jatkaa matkaa. Paikalla oli kymmeniä muita autolijoita ja jalankulkijoita, joten silminnäkijöitä olisi riittänyt. Auto painoi äkkiä paikalta pois ja en saanut rekkaria ylös. Perus yleismaailmallisia sormimerkkejä ehdin näyttää perään. Siinä sitten päiviteltiin tilannetta muiden pyöräilijöiden kanssa hetken aikaa ja matka jatkui. Sydän hakkasi loppumatkan.

Himaan, siviilikuteet niskaan ja kohti Focus Ladyjen tiimipalaveria. Oli hienoa nähdä tiimiläisiä - uusia ja vanhoja. Kasassa on huipputiimi ensi kaudelle, varsinkin kun yksi Suomen kovimmista naiskuskeista Jutta Nieminen liittyy tiimiimme. Hänestä oikeutetusti tulee tiimin kapteeni. Sovimme kauden päätavoitteista ja pelisäännöistä. Kalustona toimii jo esittelemäni Focus Cayo kisakiekkoineen. Uudet tiimiasut ovat myös tilauksessa. Omat päätavoitteet ovat triathlonin puolella, mutta aion ehdottomasti antaa parhaan mahdollisen panoksen tärkeisiin tiimikisoihin kuten SM-maantie ja paritempo, Porvoon ajot jne. Kesän ajokuntoa ehtii onneksi hioa vielä kunnolla.