Kisoja pukkaa

Kun muut tuntuvat pistävän tätä kautta pakettiin ja siirtyvän lepokauden puolelle, niin oma kisakausi sen kun kiihtyy. Saa nähdä miten jaksan puristaa kautta 22.9 käytävään Pais de Aixin puolimatkaan asti. Intoa on vielä ainakin kun pienellä hevosella, joten kiva nyt tykittää kisoja, kun vielä ilmat sallii ja kunto alkaa olla kohoamassa.

Kisaputki potkaistiin käyntiin viime viikonloppuna Uusikaarlepyyssä SFI-mestaruuskisoissa. Ohjelmassa oli lauantaina 21 km:n tempo ja sunnuntaina 65km:n maantiekisa. Keli oli lauantaina karsea. Vettä tuli kaatamalla ja puuskittaista tuulta 14m/s. Ei todellakaan tehnyt mieli ulos lähetä tempoamaan. Ei auttanu valitukset, vaan ulos lämppäämään kaatosateeseen, kun en vieläkään pyöränoviisina ollut tajunnut ottaa traineria reissuun mukaan. Tempossa en saanut rähinäfiilistä päälle, välillä huomasin polkevani ihan mukavuusalueella - ei hyvä. Loppuaika painu 34minuuttiin, mutta kotiintuomisena kuitenkin kakkossija. Kulta meni onneksi oman seuran Riikalle. Loppuilta meni seurakamujen loistoseurassa ja Uusikaarlepyytä kierrellessä..tai no, ei siellä sitä kierreltevää juuri ollut. :) Sunnuntaiaamusta maantiestartti ja ilma oli huomattavasti parempi. Edelleen vauhtia verotti kova tuuli. Alustavasti oltiin sovittu, että teen ekan irtioton ja kun se on ajettu kiinni Riikka iskee. Näinhen me tehtiin ja taktiikka toimi. Riikka piti irtioton maaliin asti ja itte hävisin kakkossijan ihan kalkkiviivoilla. On tossa kirissä vielä paljon harjoiteltavaa!

SFI 2013 naisten elite tempo

Tämän viikonlopun urakkana oli edessä Nastolan perusmatka. Pitkään mietin lähdönkö kisaan, mutta ajattelin, että on hyvä saada alle yks kunnon tri-startti vielä ennen Ranskan kisaa. Kisapaikalle saapuessa aloin pumppamaan tempopyörän renkaita, kun jostain syystä takarenkaaseen ei vaan mennyt ilmaa. Vierestä löysin Lemmettylät, joilta kysyin neuvoa. Siinä yritettiin parilla pumpulla ja jatkopalalla, mutta jotenkin venttiili oli rikki. Onneksi Teemulla oli varakiekko mukana, joten ei muuta kun harkkamaantiekiekko taakse. Koko kisaan lähtö tuli niin puskista, että jotenkin kummallisesti en jännittänyt yhtään. Se ehkä näkyi vähän uinnissa, joka oli aika löysän tuntuista. Lopussa alkoi selvästi myös kädet väsyä, joten nopeasti tuo uintikunto laskee, kun ei ole paljon tullut uintia treenailtua. Uintiaika kohtuullinen 29min, mutta pahasti takkiin kärkinaisia. Pyörän selkään päästessä hoin vain rentoa pyörittämistä, mutta väkisin meni alkumatka runttaamisen puolelle, koska reitin mäkisyys tuli vähän puskista. En ollut reittiin ollenkaan tutustunut, joten luulin edessä olevan tasamaata. Ekan 10km:n jälkeen reitti vähän tasaantui ja sain päälle hyvän rytmin. Klassista on, että kun mulla menee tri-kisassa hyvin, niin jotain sattuu. Tällä kertaa varakiekon välitykset vissiin oli vähän erilaiset, kun omassa, joten pudotin ketjut. Siinä suhasin tienlaidassa ja kaikki juuri ohittamani naiset suhahti ohi. Ketjut paikalleen ja kiri päälle. Taas hyvä draivi päälle ja vauhti kohdilleen, niin eikös muuta kun ketjut tippuu. Ja vielä tasaisella! Tällä kertaa ne meni kunnolla solmuun ja sain kykkiä tien laidassa vielä vähän kauemmin. Ei mitään, kun uus kiri päälle ja hapottaen T2:seen. Kahesta ketjuepisodista huolimatta pyöräaika vaativalla reitillä hyvä 1:14:45h.

Juoksun alku kauheaa niinkuin aina. Pääsin juoksuun toisena naisena Koivulan Venlan perässä, mutta jo varmaan toisen kilometrin kohalla Heidi Hurttanainen tuli takaa ohi ja kovaa. Juoksu alkoi pelittämään kolmen kilsan kohdalla ja askel tuntui lennokkaalta. Juoksureitti oli myös aika haastava - paljon pientä nyppylää ja sora- sekä pururatapätkiä. Yritin pitää vauhdin tasasena loppuun asti ja juoksuaika minuulle uusi 10km:n enkka 43:48min! Maalissa siis kolmas nainen ja hyvä fiilis! :) Tuloksia voi tutkailla täältä.

Ens viikolla jatketaan kisailua SM-paritempossa Säkylässä. Sitä seuraavana viikonloppuna kipitetään puolimara Tallinnassa. Sen jälkeen alkaa virittäytyminen Ranskan kisaa varten. Niin ja btw. broidin kanssa lyötiin kättä päälle ens kesän Ironman haasteesta. Joten jos vaan paikat saadaan huomenna lunastettua IM Köpikseen, olisi tästä rouvasta tarkoitus leipoa Ironman vuosimallia 2014!