Täysin sohvanpohjalle en ole jäänyt makaamaan, sillä uusi opinahjoni kyllä pitää huolen päivittäisestä liikunta-annostuksesta. En ole kummankaan Ironmanin jälkeenkään kokenut niin pahaa DOMS-särkyä (Delayed Onset Muscle Soreness), kun muutaman päivän sisään tehdyillä loikka-, aitajuoksu-, kuntopallolla tehdyllä nopeusvoima-, sähly- ja jääkiekkotreeneillä. Kestävyysurheilijan kroppa sai kunnon shokkihoitoa! On ollut ihan mahtavaa päästä liikkumaan näin monipuolisesti ja parhaassa mahdollisessa valmennuksessa. Tuntuu, että jo muutamassa kuukaudessa käteen on jäänyt mieletön määrä uutta tietoa, jota voi soveltaa triathlonharjoitteluun ja valmennukseen. Olen löytänyt uudelleen myös joukkuepelien ilon ja kuinka mahtavaa nopeuskestävyys treeniä intensiivinen joukkuepelaaminen onkaan! Kyllä taas kestävyysnylkkyä vietiin. Triathlonvapaa on tehnyt todella hyvää ja toisaalta off-season on parasta aikaa kokeilla kaikkea uutta ja hullutella. Vaikka triathlon on yhdistelmäluonteensa ansioista monipuolista liikuntaa, alkaa se lukuisten ja lukuisten toistojen jälkeen rasittaa vain tiettyjä lihasryhmiä ja energia-aineenvaihdunnan mekanismeja. Kisoja lähestyttäessä harjoittelun tulee toki olla mahdollisimman lajinomaista taloudellisuuden löytämiseksi, mutta harjoituskausien välillä kropalle on hyvä antaa shokkihoitoa. Suosittelenkin lämpimästi off-seasonin hyödyntämistä paitsi levon kannalta, niin itsensä kehittämisen kannalta!
Zetterberg iskussa! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti