Aloha!!

Lämpimät terveiset Havaijilta, Kailua-Konalta!! Matka oli pirullisen pitkä ja välillä tuskainenkin, mutta ilman ongelmia päästiin pelipaikoille lauaintaina. Majapaikkamme on sympaattinen Mango Sunset B&B, joka majapaikan pyörittämisen lisäksi on aktiivinen kahvifarmi. Omistajat Hans ja Marsha ovat saksalaissyntyisiä ja monen mutkan kautta päätyneet kahvifarmareiksi Havaijille. Mahtavaa! Ensimmäinen ilta meni pyörää kasatessa ja paikkaan totutellessa. Kävin illalla auringonlaskun aikaa vähän hölköttölemässä ja availemassa pitkän matkustamisen kangistamia jalkoja. Vaikka aurinko oli jo laskenut, kuumuus ja kosteus on jotain käsittämätöntä. Hiki virtaa, vaikka seisoisi paikallaan. Illasta tuli väsy nopeaan ja nukkumaan kävimme varmaan jo kahdeksan aikaa illalla. Tästä huolimatta pystyimme aamulla vetämään sikeitä auringonnousuun asti. :) Tuntuisi, että pahimmalta jetlagiltä vältyttiin tällä kertaa.

@Kailua-Kona Pier

Kailua-Kona

Sunnuntaina olimme sopineet toisen Konalla kisaavan suomalaisnaisen, Koivulan Venlan kanssa pyörätreffit. Ajatuksena oli polkea pyöräreitin pisin nousu, joka sijoittuu suunnilleen reitin puolenvälin paikkeille, juuri ennen Hawin kylän kääntöpaikkaa. Poljimme pk-vauhtia n. 70km lenkin sisältäen tuon nousun. Lenkki meni todella nopsaa hyvässä seurassa ja Hawiin päästyämme odotimme edelleen tuota kovaa nousua, vaikka olimme sen jo "huomaamatta" kivunneet. Olin odottanut jotain paljon pahempaa. Kyllähän se nousu pitkä on, mutta koko matkan ajan suhteellisen loivaa. Toisaalta meille sattui tuulien suhteen todella helppo päivä ja voin vaan kuvitella miltä mäki tuntuu suoraan vastatuuleen poljettaessa. Takaisinpäin tullessa kello alkoi lähennellä jo kahta iltapäivällä ja kuumuus alkoi todella tuntua. Vaikka menimme alamäkivoittoista pätkää, tuntui että pää kiehuu kypärän alla. Tuo kuumuus itseä huolestuttaa eniten. Pyörä kulki mukavasti ja olen luottavainen, että pyöräosuus selvitetään kunnialla, jos vain tuo kuumuus ei ala täysin keittää yli. Se jää nähtäväksi. Reitillä näkyi jo todella paljon kisaajia. Järjetön varustekateus ja itsensä vertaaminen muihin on ollut käynnissä, mutta onneksi saimme Venlan kanssa tsempattua toisiamme ja nyt onkin olennaista keskittyä täysin vaan omaan tekemiseen. Itsensä loputon vertaaminen muihin ja tässä tapauksessa maailman parhaimpiin triathlonisteihin ei johda mihinkään, vaan pikimmiten vaan tuo huonoa fiilistä. Hitto, oma paikka on ansaittua kovalla duunilla ja täällä kisataan ennen kaikkea itseä vastaan. Pelkäästään täällä oleminen ja tämän kaiken kokeminen on niin mahtavaa ja yritän nauttia joka hetkestä.

@Hawi

"Ei tunnu missään - nauru"

Kisareitillä

Tänään aamulla treffasimme taas Venlan kanssa ja kävimme testaamassa uinnin kisareittiä. Kona Pier laiturilla oli jo täysi kuhina päällä kahdeksan aikaa aamulla. Ruskettuneita (ja täysin rasvattomia) triathleetteja joka suunnalla ja kaikilla aikomus testata kisareittiä. Kisan läheisyys alkaa todella olla käsin kosketeltavissa.Uimme 2,8km sisältäen vetoja eri kovuuksilla. Uinti tuntui ihan rennolta, mutta hitaalta virtauksien ja maininkien keskellä. Poijut ovat yllättävän pieniä ja suunnistaminen aaltojen pohjalta on mahdotonta. Täytyy kisassa todella toivoa ja luottaa siihen, että joku edelläoleva menee oikeaan suuntaan. Varsinkin takaisinpäin tullessä virtauksen heittivät pahasti vasemmalla ja muutenkin tuntui, ettei juuri liikkunut eteenpäin. Virtauksia tai ei, onhan tuo uintipaikka ihan maaginen! Vesi kristallinkirkasta ja alla uiskentelee trooppisia kaloja. Välillä havahduin siihen, että keskityin enemmän allanäkyvään maisemaan kuin omaan uintiin. Kisassa ei varmaan ehdi kaloja paljon katella..

Uinnin rantautuminen

Semikirkasta

Peesissä

Iltapäivällä käytiin Erkan kanssa vielä Kealakekua Bay:llä snorklaamassa ja uimassa. Mentiin juuri korkean vuoroveden aikaan, joten jouduimme tekemään aikamoisen kiipeilysuorituksen, jotta viimein pääsimme riutoille. Matkalla sain kymmenkunta sydärikiljasukohtausta, kun kävelin päin jättiläishämähäkkejä. Yksi hämähäkki onnistui tarttumaan hiuksiini ja jossain välissä lähti käppäilemään otsalleni. Ilmeisesti ei ollut vaarallisia, kun eivät pistäneet.

Huomenna olisi tarkoitus tehdä kisaan valmistava yhdistelmäharjoitus ja illalla treffataan muiden suomalaisten kanssa illallisen merkeissä. Kisaviikko on todenteolla käynnissä. Mahtavaa!