Kisaraportti: Juoksuralli

Viikonloppuna juhlittiin rakkaan iskän 60-vuotissynttäreitä Vierumäen urheiluopistolla. Sattumoisin samaisena viikonloppuna Vierumäellä järjestettiin Runner's Highn järkkäämä Juoksuralli - juoksukilpailu. Sain isältä siunaksen karata juhlista hetkeksi ja käydä rykäsemässä 7,5km:n estejuoksu/maastojuoksu/mäkijuoksu -kisa. Sarjoina olivat 7,5 km:n ja 15km:n sarja, jossa lenkki kierrettiin kahtena kierroksena. Kisan reittiä voi käydä ihmettelemässä oheisesta linkistä.

http://www.youtube.com/watch?v=RM5HPOiMRG0&feature=youtu.be

Lauantaiaamu meni todella nopsaan, kun juhlia varten kävimme kaupassa, teimme salaatit ja haimme kakut jne. pitopalvelusta. Sopivasti saimme juoksukuteet päälle ja lähdimme Erkan kanssa hölkkäämään lähtöpaikalle, kun ensimmäiset vieraat saapuivat. Juoksureitti meni hauskasti suoraan vuokraamamme mökin "takapihan" läpi, porukat ja veljen poppoo lupasivat kannustaa meitä matkan varrella. Mökiltä tuli sopiva n. 2km lämmittelylenkki lähtöpaikalle. Lähtö tapahtui klo 13.00 alkaen väliaikalähtönä 15s välein. Ilmeisesti lähdöt olivat ilmottautumisjärjestyksessä, joten pääsin metsään 15s Erkkaa ennen. En muista koska olisin juossut noin lyhyttä matkaan. Päätin siis lähteä All in-periaatteella. Lähtö oli Vierumäen urheilukentällä ja
alkuun oli helppoa pururatajuoksua. Suhteellisen nopeaan reitti kuitenkin johdatti metsään. Kilometrin verran juostiin raskaassa, märässä sammalmaastossa. Tämän maasto-osuuden kruunasi hiekkakuoppa, joka kiivettiin ylös. Tässä vaiheessa Erkka oli ottanut mut kiinni, mutta kaatui hiekkakuopalla ja pääsin taas karkuun. Seuraavat kolme kilsaa vedettiin helppoa pururatajuoksua. Tässä vaiheessa hapot alkoivat pikkuhiljaa kertymään. Olin vetänyt itselleni tosi kovaa vauhtia vaativalla reitillä. Kilometrikyltit olivat myös hämänneet. Ne nimittäin tulivat vastaan ihan liian nopsaan. Tai en vaan millään usko, että oikeasti juoksisin maastossa 4km:n matkan 12 minuutissa. 






 Reitin mäkijuoksuosuus alkoi n. 5kilometrin kohdalla. Pari vikaa kilsaa mentiin ylös alas sykkeen noustessa pilviin ja jalkojen hapottaessa. Matka oli kuitenkin sen verran lyhyt, että päätin painaa kovillakin sykkeillä. Viimeinen kilometri oli todella raastava ja maalia ennen noustiin vielä siksakkia mäenrinnettä ylös. Mäessä näin myös, että Erkka oli edelleen takanani. Yritin kannustaa häntäkin vikaan nousuun, mutta olin yksinkertaisesti niin hengästynyt, etten saanut sanaa suustani. Viimeiset metrit ja portaat ja loppukiri urheilukentälle. Maaliin ajassa 34.28! Erkka saapui heti seuraavana häviten mulle sekunnin! :)Aika koville tuo reitti veti, koska matkan keskisyke oli 176. Tulipahan todella kokeiltua omia rajoja tolla reitillä.

Lopullisia tuloksia ei ole vielä tullut, mutta järjestäjät uhkasivat, että noin kovalla ajalla heltiäisi sarjan voitto. Emme ehtineet jäädä sijoja jännäämäään, kun riensimme jo takaisin juhlien viettoon. Kisa ja reitti olivat todellakin itselle mieleen. Juoksu tuntui jälleen todella hyvälle ja lennokkaalle. Luulen, että viime viikolla vedetty Cooperi oli oivallinen valmistava treeni tätä varten. Tapahtumaa ei oltu kovin kummosesti mainostettu, mutta osallistujia oli molemmissa sarjoissa silti ihan kohtuullisesti. Toivottavasti järjestävät ensi vuonna uudestaan. Tapahtuma oli vähän kuin köyhän miehen Vaarojen Maraton ja tapahtuma on huomattavasti lähempänä.